Työ ja lepo

Hyvässä muutoksessa pyritään tilaan, jossa työntekijällä on mahdollisuus työhön ja riittävään lepoon. Luovuus ja hyvä suoritustaso kumpuavat levosta, palautumisesta ja oikein ajoitetuista tauoista. Työssä jaksamiselle on merkittävää myös pyhän ja arjen erottaminen toisistaan. Aina ei tarvitse olla tavoitettavissa.

Muutostilanteesta johtuva työpaikan sisäinen kilpailu on helposti työyhteisöä uuvuttavaa, kun taas yritysten välinen kilpailu on usein luonnollista ja motivoivaa. Työntekijöiden kohtaamisissa luodaan yhteisiä merkityksiä, jotka tukevat työntekoa ja muutostilanteesta selviytymistä.

Hyvässä muutoksessa ymmärretään muutosvastarinnan merkitys

Hyvässä muutoksessa ymmärretään muutosvastarinnan merkitys. Muutokset horjuttavat ihmisten perusturvallisuutta. Tiedostamaton maailma, tunteet, tarpeet ja puolustusreaktiot ovat aina läsnä työnteossa. Hyvä työyhteisö ymmärtää kritiikin ja muutosvastarinnan merkityksen. Nämä ovat luonnollisia reaktioita, jotka antavat työyhteisölle aikaa prosessoida ja regoida. Hidastettu muutos antaa aikaa monipuolisemmille ratkaisuille. Avoimuus ja keskusteluyhteys lieventävät muutosvastarintaa.

Hyvänlaatuinen työ ja sen palkka

Hyvänlaatuinen työ ja hyvinvoivat työntekijät ovat osa yrityksen pääomaa. Tehostamistoimet eivät saa luoda epäinhimillisyyttä työntekoon ja työyhteisöön. Työstä on lupa tuntea iloa ja työntekijällä on oltava mahdollisuus tehdä hyvänlaatuista työtä.

Työntekijät voivat olla työnantajalle osaamispääomaa tai pelkkiä tuotannontekijöitä. Näkökulmasta riippuu, millaiset työsuhteet ovat yrityksessä tavoitteena: kokoaikaiset, osa-aikaiset vai pätkätyöt.

Kokopäivätyöstä saatavan korvauksen tulee olla sellainen, jolla voi kustantaa oman ja perheen elämisen tekemättä kahta työtä. Työpaikan palkitsemisperusteet voivat olla ja niiden tulee olla avoimia. Palkan tulee olla suhteessa työn vaativuuteen.